Rakas kotikaupunkini Helsinki on täynnä yllätyksiä, ja yksi sen suurimmista aarteista on monipuolinen ja helposti saavutettava kaupunkiluonto. Olen asunut täällä yli 15 vuotta, ja yhä uudelleen ihastun siihen, miten luonto ja urbaani elämänmeno kietoutuvat saumattomasti yhteen. Erityisen lähellä sydäntäni ovat Helsingin lukuisat luonnonsuojelualueet, jotka toimivat todellisina keitaina arjen keskellä. Ne eivät ole vain kauniita katsella, vaan niillä on myös korvaamaton merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja meidän kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lähdetään yhdessä tutustumaan näihin pääkaupunkimme vihreisiin helmiin!
Luonnonsuojelun perusta ja merkitys Helsingissä
Helsinki on sitoutunut vaalimaan ainutlaatuista luontoaan, ja tämän työn ytimessä ovat kaupungin perustamat luonnonsuojelualueet. Niiden ensisijainen tehtävä on suojella luonnon monimuotoisuutta: uhanalaisia lajeja, arvokkaita ekosysteemejä ja ainutlaatuisia luonnonmuodostumia. Monet alueet perustetaan erityisesti niiden linnusto- tai metsäarvojen vuoksi. Perustamisprosessi on huolellinen ja kestää tyypillisesti 2–3 vuotta. Se pohjautuu usein voimassa olevaan luonnonsuojeluohjelmaan ja sisältää laajoja luontoselvityksiä sekä yhteistyötä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. On hienoa, että myös meillä asukkailla on mahdollisuus osallistua prosessiin esimerkiksi asukastilaisuuksien kautta. Lopullisen rauhoituspäätöksen tekee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Suurin osa Helsingin luonnonsuojelualueista kuuluu myös Euroopan unionin Natura 2000 -verkostoon, mikä korostaa niiden kansainvälistä merkitystä ja tarvetta suojella luonnon ja kulttuuriperinnön säilymistä.
Helsingin monimuotoiset luonnonkeitaat
Saariston lumo ja lintujen paratiisit
Helsingin edustalla avautuva saaristo on todellinen aarre, ja onkin ilahduttavaa, että lähes puolet kaupungin noin 66 luonnonsuojelualueesta sijaitsee juuri saarissa. Nämä saaret ja luodot ovat elintärkeitä pesimä- ja levähdyspaikkoja lukuisille lintulajeille. Erityisesti Helsingin luonnonsuojelualueista monet on perustettu juuri pesimälinnuston turvaamiseksi. Esimerkiksi Viikki-Vanhankaupunginlahti, tuo uskomaton lintuparatiisi aivan kaupungin kupeessa, on tästä loistava esimerkki. Se on Vantaanjoen suiston tulvametsineen, lepikkosoineen ja rannikkoniittyineen paikka, jossa voi kokea luonnon sykkeen voimakkaasti. Siellä pesii vuosittain noin 2 500 paria peräti 110 eri lintulajista! Alue on myös kansainvälisesti merkittävä levähdyspaikka muuttolinnuille, kuten suosirreille ja metsävikloille. Myös Östersundomin lintuvedet ovat korvaamattoman arvokkaita. Näillä lintuluodoilla on usein maihinnousukielto lintujen herkimpään pesimäaikaan, tyypillisesti huhtikuun alusta elokuun puoliväliin, ja liikkumista niiden läheisyydessä vesialueilla on rajoitettu. Nämä rajoitukset ovat välttämättömiä, jotta linnut saavat pesiä rauhassa. On tärkeää muistaa, että meidän vesilläliikkujien käytöksellä on suuri vaikutus pesinnän onnistumiseen.
Viikin LIFE-projekti ja sen vaikutukset
Viikki-Vanhankaupunginlahden merkitystä kaupunkiluonnon keitaana ja lintujen suojelualueena ei voi liikaa korostaa. Sen sijainti keskellä kasvavaa pääkaupunkia on sekä valtava mahdollisuus luontokasvatukselle että suuri haaste. Alueen suojelun ja virkistyskäytön yhteensovittamiseksi toteutettiin vuosina 1997–2000 merkittävä LIFE-projekti. Sen avulla parannettiin alueen hoitoa, laajennettiin suojelualuetta ja kehitettiin kävijäinfrastruktuuria, kuten lintutorneja, piilokojuja ja esteettömiä luontopolkuja. Erityisesti niittyjen ennallistaminen laidunnuksen avulla tuotti upeita tuloksia, lisäten pesivien kahlaajien määrää ja lajikirjoa. Tämä projekti on loistava esimerkki siitä, miten pitkäjänteisellä työllä ja yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia luonnonsuojelussa, hyödyttäen lajeja kuten ruskosuohaukka ja ruisrääkkä.
Mantereen helmet ja innovatiiviset luontoratkaisut
Vaikka saaristo onkin upea, löytyy Helsingistä runsaasti suojeltuja helmiä myös mantereelta. Suurin metsäinen suojelualueemme on Haltialanmetsä, joka tarjoaa upeat puitteet ulkoiluun ja luonnon tarkkailuun. Erityisen mielenkiintoinen on myös Kallahden matalikko, joka on kokonaan vedenalainen suojelualue. Se suojelee merenpohjan luontotyyppejä ja toimii tärkeänä levähdyspaikkana muuttaville vesilinnuille. Rakastan sitä, miten Helsinki on ottanut käyttöön myös innovatiivisia luontopohjaisia ratkaisuja esimerkiksi hulevesien hallinnassa, jotka samalla rikastuttavat kaupunkiympäristöä. Kuninkaantammen Helene Schjerfbeckin puisto ja Maunulanpuiston biosuodatusalue Keskuspuistossa ovat tästä upeita esimerkkejä. Ne eivät ainoastaan paranna vedenlaatua Haaganpurossa ja vähennä tulvariskejä, vaan myös lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. On myös hienoa, että Helsingin kaupunki ylläpitää ulkoilu- ja luonnonsuojelualueita myös kaupungin rajojen ulkopuolella, kuten Salmessa, Luukissa ja Pirttimäellä Espoon ja Vihdin alueilla, tarjoten meille entistä laajemmat mahdollisuudet luonnosta nauttimiseen. Tiesitkö, että Helsingin kaupunki omistaa seitsemän luonnonsuojelualuetta myös muiden kuntien alueilla, kuten Hangossa, Inkoossa, Espoossa ja Sipoossa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on huomattava 305,4 hehtaaria?
Muistilista luonnossa liikkujalle
On tärkeää muistaa, että luonnonsuojelualueilla on voimassa tietyt säännöt, jotka on laadittu luonnon suojelemiseksi. Yleisiä rajoituksia ovat esimerkiksi kasvien ottamisen ja vahingoittamisen kielto (mukaan lukien marjat ja sienet tietyillä alueilla), roskaamiskielto, sekä luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystämisen, tappamisen tai häiritsemisen ja niiden pesien hävittämisen kielto. Myös tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen on yleensä kielletty. Moottoriajoneuvolla liikkuminen, pyöräily merkittyjen reittien ulkopuolella ja lemmikkien irtipitäminen on usein myös rajoitettua. Nämä säännöt eivät ole kiusantekoa, vaan ne auttavat turvaamaan näiden arvokkaiden alueiden säilymisen tuleville sukupolville. Ajantasaiset tiedot rajoituksista löytyvät usein alueiden opastauluista ja uusista kartoista.
Kaupunkiluonto asukkaiden sydämissä ja tulevaisuuden näkymät
Lähiluonnon arvo ja sen puolustaminen
Meille helsinkiläisille kaupunkiluonto – katupuurivit, puistot, kalliot ja kaupunkimetsät – on uskomattoman tärkeä. Nämä alueet ovat korvaamattomia lähivirkistysalueita, ja niiden säilyminen on monille sydämenasia. Kuten Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogissa todetaan Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaan (LUMO) 2021–2028 viitaten, jopa 70 prosenttia helsinkiläisistä on erittäin tai melko huolissaan lähivirkistysalueiden häviämisestä. Tämä huoli on ymmärrettävä, sillä kaupunkikuvan muuttuessa ja rakentamisen kiihtyessä lähiluonto on usein uhattuna. Onneksi meillä asukkailla on perustuslaillinen oikeus osallistua päätöksentekoon, ja monissa kaupunginosissa käydäänkin aktiivista kamppailua lähiluonnon puolesta. Alueet kuten Keskuspuisto, Meri-Rastila ja Stansvik ovat esimerkkejä paikoista, joiden puolesta on taisteltu. Nämä kamppailut ovat elintärkeitä, sillä ne valavat toivoa kaupunkiluonnon tulevaisuudesta.
Uudet suojelukohteet ja luonnon integrointi kaupunkiin
Helsinki jatkaa aktiivisesti työtä luonnonsuojelualueiden verkoston kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Valmistelussa vuodelle 2025 on jälleen uusia mielenkiintoisia kohteita, kuten Huomenlahja Uutelan ja Kallahden välissä sekä Jollaksen rämeen laajennus. Nämä uudet alueet täydentävät hienosti olemassa olevaa verkostoa ja tarjoavat lisää mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja virkistäytymiseen. Myös Länsi-Helsinkiin, Taliin on suunnitteilla uusi luonnonsuojelualue, jonka tavoitteena on säilyttää arvokas luhta- ja lehtoalue Mätäjoen varrella. Tämä joki on ekologisesti merkittävä vaelluskalojen lisääntymisalue, joten suojelulla on suuri merkitys. On inspiroivaa nähdä, miten kaupunkimme panostaa jatkuvasti näihin vihreisiin keitaisiin. Helsingin suojelualueiden integraatio kaupunkirakenteeseen on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten luonto ja urbaani ympäristö voivat elää rinnakkain. Kuten tutkimusartikkelissa Between naturalness and urbanity todetaan, alueet kuten Viikki-Vanhankaupunginlahti ovat tiiviisti osa kaupunkilaisten arkea ja niitä käytetään kuin julkisia puistoja. Ne eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan kytkeytyvät monin tavoin kaupungin elämään ja rakenteeseen.
Yhteinen perintömme ja hyvinvoinnin lähde
Helsingin luonnonsuojelualueet ovat paljon enemmän kuin vain maantieteellisiä kohteita kartalla. Ne ovat eläviä todisteita siitä, että luonto voi kukoistaa myös kaupunkiympäristössä. Ne tarjoavat meille paitsi kauneutta ja rauhaa, myös elintärkeitä ekosysteemipalveluita ja mahdollisuuksia oppia ja kokea. Alla oleva kuva ilmentää hyvin näiden suojeltujen kosteikkoalueiden vehreyttä ja rauhaa, jotka ovat tärkeitä niin luonnon monimuotoisuudelle kuin ihmisten virkistykselle.
Helsingin luonnonsuojelualueet, kuten kuvassa näkyvä vehreä kosteikkoalue, tarjoavat tärkeitä elinympäristöjä ja virkistysmahdollisuuksia.
Kun seuraavan kerran kaipaat hengähdystaukoa arjesta, suosittelen lämpimästi suuntaamaan johonkin näistä upeista keitaisista. Tutki, nauti ja ennen kaikkea kunnioita – sillä näiden aarteiden säilyminen on meidän kaikkien vastuulla. Rakas kotikaupunkimme tarjoaa meille ainutlaatuisen yhdistelmän urbaania sykettä ja luonnonläheisyyttä, ja juuri se tekee Helsingistä niin erityisen paikan elää ja vierailla. Kun olet virkistynyt luonnossa ja palaat kaupungin arkeen, voit jatkaa hyvinvoinnista huolehtimista esimerkiksi kuntosalilla tai joogatessa. Tällöin laadukkaat ja mukavat scrunch leggingsit tukevat suoritusta ja lisäävät mukavuutta liikkumiseen, auttaen sinua ylläpitämään aktiivista elämäntapaa.