Vaikka Helsinki ei olekaan ollut maamme pääkaupunki kovinkaan kauaa, on sillä silti pitkälle ulottuvat juuret historiassa. Kaupungin perusti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa, jonka ajatuksena oli perustaa Vantaanjoen suulle kauppakeskittymä. Sen avulla kuningas halusi nostaa alueesta Tallinnan rinnalle kilpailukykyisen kauppakumppanin, johon Itämerellä kiertelevien kauppiaiden olisi luontevaa pysähtyä. Ruotsin kuningas määräsi uuden kaupungin myötä Raumalla, Tammisaaressa, Porvoossa ja Ulvilassa tuolloin asuneet porvarit siirtymään Helsinkiin asumaan, jotta se saisi paremmin jalansijaa.
Helsinki sijaitsi aikaisemmin hieman eri alueella
Harva tietää, ettei Helsinki ole aina sijainnut nykyisellä paikallaan. Alunperin se sijaitsi huomattavasti idemp
änä, Vantaanjoen suulla suunnilleen niillä tienoilla, missä nykyään sijaitsee Koskelan kylä. Toukolan pohjoispuolella sijaitsevalta vanhankaupungin alueelta löytyy vieläkin muistomerkki, joka on pystytetty Helsingin ensimmäisen kirkon muistoksi.
Kaupungin keskusta siirtyi nykyisiin sijoihinsa Senaatintorin ympäristöön 1600-luvun tuntumassa. Helsingin perustamisen jälkeen vuonna 1550 se ei kuitenkaan lähtenyt kasvamaan nopeasti, vaan pitkään se säilyi uneliaana kalastajakylänä aina 1900-luvulle saakka, jolloin kaupungin väkiluku ylitti ensi kertaa 100 000 asukkaan rajan. Haasteina 1700-luvun tienoilla olivat lukuisat suuret koettelemukset, kuten erilaiset sodat, nälkävuodet ja rutot. Isoviha toi 1700-luvun toisella vuosikymmenellä venäläisiä joukkoja, jotka miehittivät kaupungin kahteen kertaan.
Suomenlinnan rakentaminen oli Helsingille merkittävä projekti
Vasta 1700-luvun puolivälissä Helsingin aseman merkitys korostui, kun Ruotsi alkoi rakentamaan Suomenlinnan linnoitusta kaupungin rannikolle suojaamaan aluetta jatkuvasti uhkaavammalta tuntuvalta Venäjältä. Tämän projektin myötä kaupunkiin virtasi rahaa, asukkaita ja kauppiaitakin, minkä myötä Helsinki alkoi pikkuhiljaa nousta Turun perässä yhdeksi maan tärkeimmistä keskuksista.
Suurruhtinaskunnan pääkaupunki
Vuonna 1809 Venäjä ryhtyi hallitsemaan Suomea ja kolme vuotta myöhemmin vuonna 1812 Helsinki nimettiin suurruhtinaskunnan uudeksi pääkaupungiksi. Tähän oli syynä se, että Venäjällä tuol
loin hallinnut keisari, Aleksanteri I, tahtoi tehdä selvän rajan Suomen ja Ruotsin kuningaskunnan välille. Helsingin sijainti lähempänä Pietaria teki siitä helpommin hallittavan ja strategisestikin merkityksellisemmän paikan, mikä sopi Turkua paremmin pääkaupungin imagoon.
Suomen tuolloin ainoa yliopisto oli sijainnut tähän asti Turussa, mutta pääkaupungin vaihtuessa yliopisto siirrettiin Helsinkiin vuonna 1828. Venäjän ja tsaarin valtaa pönkittämään kaupungin asemakaava luotiin näihin aikoihin uuteen uskoon siten, että se muistutti Venäjän mahdista. Uudelleenrakennusprojektista vastuussa oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström yhdessä saksalaissyntyisen arkkitehti Carl Ludwig Engelin kanssa. Kaupungin sydämeen pystytettiin upea suurkirkko, josta muodostui melkein välittömästi kaupungin ikoni.
Itsenäistymisen aika
Kun maa itsenäistyi vuonna 1917, otti Helsinki harteillensa nuoren tasavallan pääkaupungin viitan. Sodassa kaupunki joutui kuitenkin kärsimään tappioita Neuvostoliiton tehtailemien suurpommitusten myötä, joissa tuhoutuivat jotkut kaupungin rakennuksista. Tehokas ilmapuolustus kuitenkin suojasi kaupunkia 
riittävän hyvin, ettei se tuhoutunut täysin hyökkäyksissä, vaan pystyi vielä nousemaan jaloilleen.
Sodasta toipuminen vei oman aikansa, mutta sodan jälkeen kaupungista kehittyi nykyaikainen eurooppalaiskaupunki. Sen ensimmäinen suuri hetki koettiin vuoden 1952 kesällä, kun Helsingille suotiin kunnia kesäolympialaisten järjestämisestä. Nämä kisat olivat siinä mielessä merkitykselliset, että Helsinki sai kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Kisojen sujuvat järjestelyt ja ystävälliset paikalliset ihmiset nostattivat mielikuvaa Helsingistä mukavana kaupunkina, jossa asiat hoituvat tehokkaasti. Nykyäänkin Helsingillä on uranuurtajan maine, joka uudistuu jatkuvasti. Kaupungissa järjestetään usein erilaisia kansainvälisiä tapahtumia ja kokouksia ja sitä pidetään yhtenä maailman toimivimmista kaupungeista.